perjantai 30. marraskuuta 2012

b brave

Tiedättekö sen tunteen? Kun on odottanut jotain leffaa kuin kuuta nousevaa. Sitten se tulee ilmoille. Ja näin pihinä ihmisenä ja vain äärimmäisten huonojen nettiyhteyksien ulottuvissa, sitä pitää odottaa vielä useita tunteja. Mutta kyllä se kuitenkin on niin hyvä pätkä että se kannattaa vielä tänä iltana katsoa. Sitä yrittää puuhastella jotain muuta; lukea läksyjä, rasvata ihoa, järjestellä viime vuoden joulukortteja värin mukaan.. Mutta katse vilahtaa vähän väliä jäljellä olevaan aikaan. Ja kun sitä alkaa olla jäljellä enään 15 minuuttia, vaihdetaan vaatteet, vedetään rakkaimmat villasukat jalkaan ja grillataan popcornit mikrossa. Elokuva on valmis. Vilkaistaan nopeasti että kuvanlaatu on siedettävää (jottei nyt vain tulisi pettymystä), otetaan hyvä asento sohvalta, säädetään äänet kohdilleen ja sammutetaan valot. Sohvan nurkassa maataan pienessä hyvänolon sykkyrässä, pullo parasta limonaatia vieressä ja paahdetun maissin tuoksu sieraimissa.. Ja elokuvan ensimmäiset vuorosanat kajahtavat kaiuttimista:
-Njadaa! Hurkóska prit kúvshkaa! Raka pröm pröm vrituli prheét?
-Njinska trotó!

HULK SMASH.
everything.


Fuck you Friday,
-H-

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Go to church, you filthy maggot

Kyllä Amerikka on sitten ihmeellinen maa. 
Teini-poika on tuomittiin kymmeneksi vuodeksi käymään kirkossa kuolemaan johtaneen kolarin aiheutettuaan. No sen lisäksi oli vielä jotain huume- ja alkomahoolitestejä, mutta käymään kirkossa? Ei sillä ettei kirkossa käyminen olisi melkeinpä kamalampi rankaisu kuin linnaan joutuminen, mutta sekö on sitten oikeutta? Miksei samantien tuomittaisi kaahareita kymmeneksi vuodeksi ajamaan vain Citikoilla? Tai syömään kymmentä vaahtokarkkia aamuin illoin? Tuomari on kuulemma suositellut kirkossa käyntiä ennenkin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun hän asetti sen oikeaksi ehdoksi. Tämä on (onneksi) laajasti tuomittu perustuslain vastaiseksi. 
Kirkon ei todellakaan kuulu olla osa oikeusjärjestelmää näin tiiviisti, ei enää tällä vuosituhannella.

Mutta hei, tilannetta kommentoineen pastorin mielestä se oli "the ultimate sign of hope". 

Oh please

Eriäviä mielipiteitä odotellessa,

-Helena-

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Paella a la H

Uskomatonta mutta totta, minä tein ruokaa! Ja muistin miksen yleensä tee sitä. Ruuanlaitto sinänsä on ihan hauskaa ajanvietettä, mutta jostain syystä maustekäteni ei koskaan onnistu hommissaan. Ei koskaan.

Noh, tässä kuitenkin sinänsä hyvä resepti hyvälle paellalle, joka pitää osata maustaa. (Ilmeisesti maustella voi pilata muuten hyviä ruokia? Hmph, who knew..)


Ainekset:

"Pohja" (pakolliset):
1 dl oliiviöljyä (jos tuntuu liialta, voi käyttää vähemmänkin)
1 suurehko sipuli
3-4 valkosipulin kynttä
2 dl riisiä (ei-puuroutuvaa)
1 prk murskattua tomaattia
4 dl vettä
½ tl "oksaista" sahramia (jauheena noin puolet tästä), suolaa, mustapippuria
1-2 sitruunaa


"Täytteet" (mielen mukaan):
- mereneläviä (katkarapuja, simpukoita, mustekalaa jne., tuoreet parhaita, pakasteet parempia kuin purkkituote, kuoret antavat sekä makua että näyttävyyttä)
- lihaa (broileri sopii erinomaisesti, myös vaikkapa siankylki käy)
- vihanneksia (herneet ovat perinne, punainen paprika myös yleinen, mutta voit käyttää muitakin aineita mielesi mukaan) (Wok-vihannekset on kans bueno)

Valmistus:
1. Kaada oliiviöljy laakeaan paellapannuun tai suureen paistinkasariin (wok-pannukin käy paremman puutteessa loistavasti).
2. Käytä kuumahkolla pannulla merenelävät korkeintaan 3 minuutin (valmiiksi kypsät 1½ minuutin) ajan antamassa makua öljyyn. Ota pois.
3. Laita pannuun liha. Jos se on raakaa, ruskista se jo ennen mereneläviä (Eli siis ota erikseen toinen pannu jolla ruskistat lihaksia, sillä aikaa meren herkut varsinaiselle pannulle käymään.)
4. Lisää pilkottu sipuli ja paloiksi leikattu valkosipuli. Anna kypsyä hetken aikaa.
5. Lisää tomaattimurska ja riisi. Anna nesteen imeytyä riisiin. (Minkä nesteen?)
6. Lisää vesi ja sahrami sekä hieman (ei liikaa!) suolaa ja halutessasi mustapippuria (ei myöskään liikaa!). Anna kypsyä noin 15 minuutin ajan. Ole varovainen hämmentelyssä. (Hämmennä rauhassa vaan. Ps. jos lihassa ei ole mitään mausteita mausta tässä vaiheessa reippaalla kädellä)
7. Lisää merenelävät ja vihannekset. Kypsennä vielä 5 minuuttia, kunnes neste on imeytynyt riisiin. Älä enää tässä vaiheessa hämmennä seosta. (HUOM. Jos käytät pakastevihanneksia sulata tai käytä ne pannulla ennen tätä vaihetta)
8. Paella on valmis. Koristele sitruunalohkoilla (ja purista niistä mehua paellaan ennen syömistä). Nauti viinin ja valkoisen leivän kanssa.



























lauantai 17. marraskuuta 2012

Bookaholic





Kirjat on jotain ihan mahtavaa. 
Sen takia päätinkin tänään jakaa teille muutaman hyvän kirjan ! Olen jäänyt koukkuun englanninkielisiin kirjoihin, niissä vain usein on jotain parempaa kuin kotosuomalaisissa.




The Mortal Instruments-sarja
Cassandra Clare
Yliluonnollista hömppää (yllätys..)
Mutta hyvää sellaista! Vähän nuoremmille lukijoille (tai 
henkisesti vajaavaisille, kuten minulle)



Sookie Stackhouse-sarja
Charlaine Harris
Sitä samaa, vähän aikuisempaan makuun.
Kerrankin kirjan päähenkilö on yli 25-vuotias!



Nälkäpeli-trilogia
Suzanne Collins
on kirja jonka kaikki tunnistavat, mutta se vaan on älyttömän hyvä!
Ja myönnetään, tämä ei ole ensi kerta kun tämä idea keksitään, mutta onko minkään muunkaan 
2000-luvulla julkaistun kirjan?



Women of the Otherworld-sarja
Kelley Armstrong
Ei lopu tämä sarja ihan heti kesken! Ei napannut mukaansa heti ensimmäisessä 
kirjassa, mutta parin-kolmen seuraavan kirjan aikana olin jo 
auttamattomasti koukussa.



The Curious Incident of the Dog in the Night-Time
Mark Haddon
Nappasin mukaani stadin juna-aseman pokkarikaupasta englannin kurssin 
esitelmää varten. Yllättävän hyvä kirja, sopii myös englanninkielisiä 
kirjoja vasta aloittelevalle !



Juoppohullun päiväkirja
Juha Vuorinen
Ah, mitä laatukirjallisuutta. No ei mutta oikeasti huvittava ja aito lukukokemus!



Poika raidallisessa pyjamassa
John Boyne
Hyvä leffa, parempi kirja.



Oliver Twist
Charles Dickens
Yritän aika-ajoin puristautua lukemaan jonkun klassikon, ja tällä hetkellä 
meneillään on Twist. Mutta ihan tosi, minäkin kalpenen tämän kirjan
 masentavuuden edessää.. Ainakin tähän asti..



From the shadows cast by Dickens,
-H-

maanantai 12. marraskuuta 2012

Villainen viikonloppu

Näistä on hyvä viikonloppu tehty
























Ja nyt synkempiin aiheisiin. (Huomasitteko, ensin iloiset ja sitten masentavat uutiset! Vaihtelu virkistää?) Miten voi olla mahdollista, että kun sattuu kohtalaisen paha liikkenneonnettomuus (betonirekka rynttäsi avolavan kylkeen), ihmiset ei pysähdy auttamaan? Ihmiset ajaa ohi ja töllistelee, mutta ei, ei pysähdy. Kyllä minulta ainakin kaikki työkiireet unohtuisi jos tuo tilanne sattuisi. Mutta ei, ainoa joka pysähtyi oli se, jolta tämän jutun kuulin, ja joka oli muuten lähdössä laivalle. Aikataulusta vähän myöhässä, mutta pysähtyi silti katsomaan että kaikki on kunnossa. Mutta mikä kaikkia niitä muita ihmisiä vaivaa? Kukaan ei ollut pysähtynyt ennen häntä, eikä sillä aikaa kun hän tarkasti kuskien kunnon.
Maailma on pimeä paikka.

Mikä tänään vitutti?
Lukion 50 metrin ruokalajono.

-H-

torstai 8. marraskuuta 2012

Kultakalan muisti

Mikä on niin huono muisti että siitä pitäisi huolestua?
Olinpa tässä yksi päivä vessassa, (cool story, bro), pesemässä hampaita ja hinkkaamassa viikon meikkejä (ja päällimmäistä ihokerrosta) pois naamasta. Tein siinä jotain, ja heitin yhden palan vessapaperia pois. Ja pysähdyin miettimään. Mitä tapahtui? Mikä oli tuo maaginen vessapaperin pala, joka leijaili pönttöön, ja mihin sitä käytettiin? Ja mietin. Ja mietin. Ja mietin. Hinkkasin naamavärkin puhtaaksi ja mietin. Meni varmaan 4 minuuttia ennen kuin muistin että olin pyyhkäissyt neljännet silmäni sillä puhtaaksi. Mikä minua vaivaa?
Mutta toisaalta, ehkä huoleen ei ole aihetta koska olen tähän asti kuitenkin muistanut kaikki asiat, enemmin tai myöhemmin. Tai no, myöhemmin.
Enkä edes halua konsultoida tohtori Googlea joka pelottaa kaikki meidät luulosairaat aivolimojamme myöten. Sieltä löytyy varmasti joku kymmenen latinankielisen sanan kasvain (mitä pidempi nimi, sitä pahempi laatu, eikö?) mikä tappaa kaikki, poikkeuksetta ja järkyttävän tuskallisesti.
Jos minulla onkin vain pari kuukautta elinaikaa? Selviänkö edes jouluun? Noh, eipä sillä oikeastaan ole niin väliä, koska maailmanloppu tulee kuitenkin siinä loppuvuodesta.
Pitäisikö nyt sitten elää kuin viimeistä päivää? Jättää koulu kesken ja lähteä maailmanmatkalle? Toisaalta, jos aikaa on vain kaksi kuukautta, eikö sen voisi käyttää paremminkin kuin Air Zimbabwen hikisessä turistiluokassa nököttäen? Ja ei, tällä kukkarolla ei matkusteta pisnes-luokassa.
Mikä on siis oikea tapa viettää elämänsä kaksi viimeistä kuukautta? Äiti Teresan mielipide liittyisi varmasti jotenkin lähimmäisrakkauteen, mutta hei, kaksi kuukautta? Kohta ei ole enää ketään muistelemassa miten itsekkäästi itse kukin toimi viimeisinä päivinään! Sex, drugs and rock'n'roll? Njaah. Hirveä morkkis viimeisenä päivänä. Minä varmaan tekisin kaiken mitä vain päähän pulpahtaisi. Ja mitä en ole kokeillut, ihan sama kuinka sosiaalisesti (epä)hyväksyttävää se on. Ja siellä välissä piipahduksia läheisten luona, jotta moraalinen lippu pysyy korkealla.

Ongelma ratkaistu!

Ja eikun listaa tekemään..
Joulupukille siis.


Seuraa Tositarkoituksella Etsien,
-H-


maanantai 5. marraskuuta 2012

Oodi julkiselle liikenteelle

Jamesin  päästyä onnellisesti talvilevolle alkaa tämä iänikuinen rääkki joka saapuu joka vuosi pakkasen mukana: bussilla kulkeminen. Onkohan pk-seudun ja pönden välissä joku maaginen raja jonka jälkeen kukaan ei vaan yksinkertaisesti osaa kulkea bussilla?
   Röyhkeät muksut istuu käytävän puoleisella paikalla reppu ikkunapaikalla (ah niin jotta My Little Pony näkee ulos..) eivätkä uskalla katsoa ketään silmiin. Eikä siinä mitään, ne on lapsia hei, ei niiltä voi mitään odottaakaan! Mutta CAMOON, jos ikää on mittarissa jo yli 15 vuotta eikä vieläkään voi istua siellä ikkunapaikalla.. Asshole. Ja ihan totta, niille vaahtosammuttimillekin voi ystävällisesti sanoa että "hei pääsenkö istumaan tähän?". 
   Sitten ne lapset jotka ei voi mennä istumaan kenenkään viereen.. OH PLEASE. En ole niin ilkeän näkönen.. En ole! Ja yleensä siellä bussissa on vielä 10 muutakin paikkaa jäljellä, joten perse penkkiin!
   Ja kun se bussi sitten vihdoin oikeasti on täynnä, ja ensimmäinen sisääntuleva ihminen sen huomaa, mitä hän tekee? Kyllä, hän jää seisomaan siihen neljännen penkkirivin kohdalle. Mikä teitä vaivaa? Bussi ei ole vielä edes puolimatkassa ja te seisotte jumalauta siellä edessä?? 
   Ja niin, bussi päätyy onnellisesti kaupunkiin, etuosa hirveässä ryysiksessä seisovia ihmisiä, takaosa puolityhjänä, ja minä katkenneen verisuoneni kanssa.


Ja nyt, hyviin uutisiin.
..
...
Noh, tässä näitä kuvia.





































Nuttura maksimikireydellä,
-H-