keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Horoskoopit

En usko. Mihinkään. Edes horoskooppeihin.
Olen hengellinen ja intuitiivinen kalat, mikä kuva luonnettani äärimmäisen hyvin.
Seuraavaksi traagisia luonnepaljastuksia, ei suositella herkemmille lukijoille.

"Kala-lapsi syntyy hyvin usein vaikean tai epätavallisen synnytyksen kautta, kuolemaa koskettaen."
   - Jeap. Pulpsahdin ulos parissa tunnissa, siinä iltasella, ihan normaalia kautta. Ei mitään traagista.

"Kalat ovat kiinnostuneita kaikista "henkimaailman" asioista ja usein itse kokevat yliaistillisia kokemuksia, näkevät enneunia ja omaavat parantajan kykyjä."
   - Tämän takia olenkin kiinnostunut biologiasta ja kemiasta ja jossain määrin fysiikasta, ja selittelen ihmisille pullonkaula-ilmiöitä ja hybridisaatiota. TOISAALTA pienenä mä "pelastin" ikkunaan lentäneitä lintuja (=suljin ne kenkälaatikkoon ettei kissat syö.) Lasketaanko se parantajan kyvyiksi?

"Ongelmien kasaantuessa Kalat sitten helposti vaipuu itsesääliin ja masentuu. --  Alkoholi ja huumeet ovat ongelma Kaloille useammin kuin yhdellekään muulle aurinkomerkille."
    - No onpa masentavaa. Yritän aina hoitaa ongelmat heti, mutta olen kyllä käynyt baarissa. Monta kertaa. Ei taida yhden käden sormet riitt.. Ei, kyllä ne sittenkin riittää.

"Herkkyys tekee Kalat haavoittuvaiseksi, mutta samalla äärimmäisen rakastettavaksi. Hänellä on paljon erilaisia ystäviä - hän on ennakkoluuloton, kärsivällinen ja aidosti avoin kaikelle erilaisuudelle."
   - Voi kunpa. Ihailen suurissa määrin ennakkoluulottomia ihmisiä ja yritän aina nähdä asiat avoimesti mutta valitettavasti taidan onnistua siinä aika harvoin. Olen usein ilkeä ja ajattelematon ja kaveripiirini rajoittuukin ihmisiin jotka jotenkuten kestävät minua.

"Kalat on todella huomaavainen kumppani, joka saa partnerinsa pyörälle päästään intuitiivisuudellaan ja salaperäisyydellään."
   - Mmm-hmm. Mä olen se tyyppi joka röhnöttää himassa sohvalla ja kattoo telkkaria, muistaa hääpäivän kyseisenä aamuna ja unohtaa synttärit. Luultavasti. 

tiistai 17. heinäkuuta 2012

The Day the Earth Stood Still

Sarjassamme "The Most Awkward Conversations"

Tapahtumapaikkana sukumökki. Paikalla minä, isä, serkku, sukulaistyttö ~9v ja hänen isänsä.
Puhuttiin siinä niitä näitä ja äkkiä tyttö katsoi minua ja kysyi "Helena, kuka sun poikaystävä on?". Siihen sitten  muutama hassunhauska "No niin, hehheh, kuka se nyt on"-heitto miehiltä, ja minä vastaan odotetusti kiertelevästi "no onpas kaunis sää tänään" ja lopulta sanon "ei kukaan". Tyttö ihmettelee suuresti ja kysyy "varmasti?". Sanon että "IHAN varmasti. Olen ihan varma." 
Siihen tyttö: "Eihän se voi olla. Kyllä ton ikäisellä kuuluu olla poikaystävä!" 
En voi sanoin kuvailla sitä kiusaantunutta hiljaisuutta. Se pääsi ehdottomasti top10 listan ykköseksi. 
Siihen hänen isänsä yrittää hyssytella tytärtään joka edelleen väittää kivenkovaa ettei se voi olla mahdollista että on näin vanha muttei ole poikaystävää. Tyttö oli vuoren varma asiasta.
Oli varmasti rankkaa kuulla totuus.

Apua.
Mä tunnen itteni ihan vanhaksi piiaksi.
Masentavaa.

-H-















perjantai 13. heinäkuuta 2012

Koska mikään ei koskaan toimi

 Sitä on kissa- ja koiraihmisiä. Vähän sama pätee mökkeilyyn. On niitä, jotka haluavat elää äärimmäisen yksinkertaisesti: ilman sähköä, ilman juoksevaa vettä, säilöä ruoka maahan kaivettuun kuoppaan ja käyttää vessana kahden puun väliin sidottua narua (Pieni liioittelu ei koskaan ole pahitteeksi). Sitten on niitä joille mökki on toinen koti jossain kauempana. (Kuten eräällä tutullani, jolla on mökki Helsingissä koska "kun menee pitkän sillan yli nii ollaan landella")
 Mä en ole ihan vielä päättänyt. Toisaalta, meidän lähin naapuri on pieni mummonmökkerö, joten periaatteessa mähän mökkeilen ihan 24/7.
 Olen käynyt lähiaikoina kaksi kertaa mökillä. Kerran ajettiin kaverin kanssa mökille vesijetillä, kunnes se sammui. Keskelle väylää. Lopulta roikuttiin punaisessa väylämerkissä. JA SITTEN SE LÄHTII KÄYNTIIN ! Siis mikä tuuri, mulle ei ikinä käy näin! Saatiin ajettua se rantaan, ja sitten se taas sammui. Eikä käynnistynyt. Rajansa kaikella. 
 Toisen kerran, toisen kaverin kanssa, toisella mökillä meidän piti päästä kotiin järkevään aikaan. Lähtö myöhästyi pari tuntia, piti pysähtyä tankkaamaan, kaksi kertaa vessaan, ja sitten auto pimputti punaisella "Check tire presures". Ei. Voi. Olla. Totta. Pysähdyttiin taas, ja kun paineiden piti olla 2,0 ne vaihtelivat 2.9-3.3 välillä. Lopulta jatkettiin vaan matkaa ja päästiin kotiin. Kymmenen aikaa.

Lopuksi kuvapläjäys himasta ja möksältä jotta teksti unohtuu

-H-
















Maisemakuva ala Hene



































tiistai 3. heinäkuuta 2012