Koska mikään ei koskaan toimi

 Sitä on kissa- ja koiraihmisiä. Vähän sama pätee mökkeilyyn. On niitä, jotka haluavat elää äärimmäisen yksinkertaisesti: ilman sähköä, ilman juoksevaa vettä, säilöä ruoka maahan kaivettuun kuoppaan ja käyttää vessana kahden puun väliin sidottua narua (Pieni liioittelu ei koskaan ole pahitteeksi). Sitten on niitä joille mökki on toinen koti jossain kauempana. (Kuten eräällä tutullani, jolla on mökki Helsingissä koska "kun menee pitkän sillan yli nii ollaan landella")

 Mä en ole ihan vielä päättänyt. Toisaalta, meidän lähin naapuri on pieni mummonmökkerö, joten periaatteessa mähän mökkeilen ihan 24/7.

 Olen käynyt lähiaikoina kaksi kertaa mökillä. Kerran ajettiin kaverin kanssa mökille vesijetillä, kunnes se sammui. Keskelle väylää. Lopulta roikuttiin punaisessa väylämerkissä. JA SITTEN SE LÄHTII KÄYNTIIN ! Siis mikä tuuri, mulle ei ikinä käy näin! Saatiin ajettua se rantaan, ja sitten se taas sammui. Eikä käynnistynyt. Rajansa kaikella. 

 Toisen kerran, toisen kaverin kanssa, toisella mökillä meidän piti päästä kotiin järkevään aikaan. Lähtö myöhästyi pari tuntia, piti pysähtyä tankkaamaan, kaksi kertaa vessaan, ja sitten auto pimputti punaisella "Check tire presures". Ei. Voi. Olla. Totta. Pysähdyttiin taas, ja kun paineiden piti olla 2,0 ne vaihtelivat 2.9-3.3 välillä. Lopulta jatkettiin vaan matkaa ja päästiin kotiin. Kymmenen aikaa.

Lopuksi kuvapläjäys himasta ja möksältä jotta teksti unohtuu

-H-

Maisemakuva ala Hene